Kello on puoli seitsemän aamulla. Olen valvonut kolme tuntia. Ajatukset kiertävät kehää ja kohoavat aina vain monimutkaisempiin sfääreihin. Tyynyllä on auki opinnäytetyön kirjoittamista käsittelevä teos ja ruokapöydällä odottaa tutkintolomake, jota en osaa täyttää. Jotakin apua pitäisi saada myös prioriteettiongelmiini, jotka muuttuvat koko ajan vain vaikeammiksi. Seinät lähestyvät toisiaan Marsun jo ennestäänkin varsin ahtaassa häkissä, jossa henki ei kulje eikä mieli lennä luovuuden palosta puhumattakaan. Pitäisi säätää vaikka mitä ja lukea kahteen tenttiin, mutta tähän aikaan aamusta se tuntuu maailman turhimmalta asialta. Suklaakin on loppu.
keskiviikko 22. marraskuuta 2006
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti